Hyttyset

Tiestikö, että hyttyset levittävät myös monia tauteja. Suomessa hyttysten on todettu levittävän ainakin jänisruttoa, Kumlingen-tautia (puutiaisaivokuumetta), Pogostan-tautia, Borrelioosia ja Inkoo-virusta.

Faktaa hyttysistä

Yleistä

Hyttyset (Culicidae) ovat hyönteisten (Insecta) luokan heimo. Niillä on kaksi siipeä, väristinpari, solakka keho ja pitkät jalat, mutta niiden koko vaihtelee. Useimmat lajit ovat aktiivisia yöaikaan tai hämärässä. Päiväsaikaan ne etsivät tavallisesti paikan, joka tarjoaa niille suojaa kuumuudelta ja tuulelta.

Useimpien lajien naaraat imevät verta muista eläimistä. Verta tarvitaan, jotta hedelmöittyneet munat voivat kehittyä. Koirashyttyset eivät sen sijaan pistä. Ravinnokseen kaikki hyttyset juovat kukkien mettä.

Lisääntyminen ja elintavat

Naaras munii seisovaan veteen, kuten ojiin ja metsälammikoihin. Munat talvehtivat ja niistä kuoriutuu toukkia vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävä toukka luo nahkansa noin kolme kertaa, minkä jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Hyttysen kehittyminen munasta aikuiseksi kestää lämpötilasta riippuen 14–30 päivää ja toukasta hyttyseksi 2–3 viikkoa. Juuri kuoriutunut aikuinen hyttynen lepää hetken veden pinnalla, jotta se kuivuu ja sen keho ehtii kovettua ennen ensimäistä lentoa. Tämä vaatii seisovaa vettä. Hyttynen ei lisäänny virtaavassa vedessä.

Täysikasvuinen hyttynen elää enintään 3–4 viikkoa, mutta monet syyt saattavat tappaa sen aikaisemminkin. Kuivuus hävittää nopeasti kaikki hyttyset. Hyttyset ovat myös monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa. Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää. Suurin osa hyttysistä talvehtii munina, mutta jotkut talvehtivat myös aikuisina.

Hyttyset eivät liiku kauas alueelta, jolla ne ovat syntyneet. Niiden lentonopeus on vain 1–2 km/h. Tuulen riepottelemina ne voivat silti liikkua pitkiäkin matkoja.

Naaraat paikantavat veriaterian pääasiassa hajuaistinsa avulla. Ne etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Hyttyset aistivat erittäin herkästi uloshengitysilman hiilidioksidin ja eräitä hiessä olevia aineita. Ne pystyvät havaitsemaan mahdollisen uhrin kymmenien metrien päästä. Jotkut ihmiset houkuttavat hyttysiä enemmän kuin toiset – ilmeisesti sen mukaan, miltä he hyttysen mielestä tuoksuvat. Hyttynen kykenee myös aistimaan lämpöä, joten se löytää nisäkkään ja linnun helposti päästessään riittävän lähelle.

Torjunta

Hyttysten määrää voidaan vähentää ennaltaehkäisevillä toimilla. Tärkeintä on estää hyttysten lisääntyminen. Hyttynen laskee seisovaan veteen jopa 250 munaa kerralla , joten seisovan veden poistaminen ympäristöstä on hyvä tapa ehkäistä toukkien kuoriutumista.

Tavanomaisia lisääntymispaikkoja ovat

– avoimet säiliöt (kanisterit, purkit, pullot tai mikä tahansa astia, jossa on pisarakin vettä)
– roska-astiat, joissa voi olla avoimia koloja, joihin vesi jää makaamaan
– ontot puunrungot
– lammikot ja lätäköt
– vanhat autonrenkaat ja rengaskeinut
– leikkialtaat.

Mikä tahansa paikka, jossa on seisovaa vettä, tarjoaa hyttyselle mahdollisuuden lisääntyä!

Hyttysten lisääntymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi

– hävittämällä vanhat autonrenkaat
– täyttämällä ontot kannot
– tekemällä reikiä rengaskeinun alapintaan
– tyhjentämällä lammikot ja vesisäiliöt vähintään kerran viikossa
– puhdistamalla tukkeutuneet rännit
– kääntämällä leikkialtaat nurin, kun niitä ei käytetä
– kääntämällä kottikärryt ympäri, kun niitä ei käytetä
– säilyttämällä veneet ylösalaisin käännettyinä tai tyhjentämällä ne viikoittain
– istuttamalla pihalampiin ja -altaisiin kaloja
– klooraamalla uima-altaan vesi (altaan peittäminen ei auta)
– puhdistamalla ojat niin, että vesi virtaa kunnolla
– täyttämällä tontin matalat alueet, jotta vesi ei jää seisomaan. 

Tiesitkö että?

  • Ainoastaan naarashyttyset imevät verta, koska ne tarvitsevat sitä munien tuotantoon. Uroshyttyset puolestaan elävät lähinnä medellä.

  • Hyttyset pystyvät pistämään ihmistä helposti myös vaatteiden läpi, sillä ne pystyvät pistämään jopa käärmeiden ja sammakoiden paksun nahan läpi.

  • Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että hyttyset ovat joskus olleet kolme kertaa suurempia kuin nykyään!

  • Hyttysten levinneisyys on yksi maailman suurimmista. Ne elävät vuoren huipuilta maan uumeniin ja lisääntyvät kaikenlaisissa olosuhteissa.

  • Hyttynen voi kehittyä munasta aikuiseksi vain neljässä päivässä. Yleensä siihen menee noin kaksi viikkoa. Naarashyttyset alkavat pistää aikuisina jo kahden päivän ikäisinä.

  • Hyttyset ovat aktiivisimmillaan hämärässä ja pimeässä, koska ne eivät pidä suorasta auringonvalosta.

  • Vertaimevät naarashyttyset elävät kolmesta jopa sataan päivää, kun taas harmittomat uroshyttyset vain kymmenestä kahteenkymmeneen päivää.

  • Naarashyttynen voi munia kerralla jopa 300 munaa ja koko synnyttää siten elämänsä aikana jopa 3000 uutta hyttystä.

  • Vaikka geenit vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon hyttysiä houkutamme, myös alkoholin juominen tai parfyymin käyttö voi lisätä sitä.

  • Hyttysenpistosta jäävän jäljen suuruus riippuu siitä, kuinka kehosi siihen reagoi, keskeytettiinkö hyttynen kesken imemisen ja siitä, raavittiinko pistokohtaa heti, jolloin pistokohtaan pääsee enemmän bakteereja.

  • Se, mihin hyttynen pistää, riippuu myös lajista: osa on erikoistunut jalkoihin niiden tuottamien bakteerien hajun takia, osa taas suunnistaa kohti päätä ja kainaloita lämmön ja hiilidioksidin perässä.